Muotoilupääkaupunkivuoteen kuuluu puhetta ja paljon villoja

Viidessä kaupungissa valistetaan, ideoidaan ja toteutetaan

Salla Savolaisen kuvitusta Hurraa Helsinki -kirjaan

Helsinki on tänä vuonna maailman muotoilupääkaupunki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Valinnan teki muotoilun maailmanjärjestö Icsid (International Council of Societies of Industrial Design) kaupunkien hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien pohjalta.

-       Maailman design-pääkaupungilla on viisi kaupunginosaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti, selittää ohjelmapäällikkö Kaarina Gould yhtä useampaaa järjestäjäpaikkakuntaa.

-       Kansainvälisesti tämä ei ole herättänyt mitään ihmetystä, Gould väittää.

-        Design-pääkaupunkivuoden ansiosta Helsinki on noussut monissa kansainvälisissä medioissa esiin sekä kiinnostavana matkailukohteena että toimivana kaupunkina. Näissä yhteyksissä tarkoitetaan usein koko metropolialuetta, vaikka puhutaan vain Helsingistä.

Viiden muotoilukaupungin lisäksi myös muissa kunnissa on ilmoitettu tapahtumista WDC-vuoden kunniaksi, ja saatu säätiön siunaus ja jopa rahaa mukanaololle. Esimerkiksi Rovaniemellä järjestetään design-viikko helmikuussa ja myös Fiskarsin taiteilijaosuuskunta Raaseporissa on saanut WDC:n tukea näyttelyilleen.

UPM, Kone, Hok-Elanto jne.

Yritysyhteistyökumppaneita on hyväksytty 21. HOK-Elanto on yksi pääyhteistyökumppaneista. Tammikuun 14. päivän kokosivun mainos Helsingin Sanomissa sai hieraisemaan silmiä, kun siinä ilmoitettiin, että muotovalio kaurakakku on herätetty henkiin design-vuoden kunniaksi. Siis leipäkin on designia. Toivottavasti tällaista uuvutustekniikkaa ei näy enempää. Nimittäin Turussa kulttuurin luuraaminen joka paikassa, jopa ostoskasseissa alkoi toimia päinvastoin kuin oli tarkoitus.

Myös UPM on ehtinyt hyödyntää muotoiluvuotta kilven kiillotuksessaan. UPM on toki tehnytkin kierrätyksen alalla kiinnostavia innovaatioita ja tekee niitä edelleen. ”Tiesitkö, että paperia voidaan kierrättää kuusikin kertaa sen ominaisuuksien ratkaisevasti heikkenemättä?”, kysytään UPM:n mainoksessa. No en tiennyt. ”Metsä on täynnä uusia mahdollisuuksia.” Varmasti, myös Suomessa.  

Vaikuttavatko muotoiluvuoden tapahtumat siihen, että design miellettäisiin uudella tavalla? Lisäävätkö vuoden tapahtumat muotoilun käyttöä jokapäiväisessä ympäristössämme? Muuttaako design-vuosi ajattelua ja kuinka laajasti?

Arjen parantaminen, onnistuuko?

”Designpääkaupunkivuoden 2012 tavoitteena on kaupunkilaisten arjen ja elinympäristön parantaminen sekä julkisten palvelujen ja yritysten toiminnan kehittäminen designin avulla”, määritellään virallisissa papereissa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, onkin vaikea hahmottaa. Ohjelmaan sisältyy noin kolmesataa hanketta ja ohjelmaa on vuoden 2012 jokaiselle päivälle sekä Helsingissä, että muualla.

- Kaikkein tärkein tavoite on lisätä ymmärrystä siitä mitä muotoilu on ja mihin sitä voi käyttää. Käytännössä kaikki ohjelmassamme olevat projektit tavalla tai toisella tekevät näkyväksi muotoilun mahdollisuuksia ja sovellusalueita, olivat ne sitten tapahtumia, näyttelyitä tai asiantuntijapuheenvuoroja, kiteyttää ohjelmajohtaja Kaarina Gould.

Design-vuoteen liittyy paljon fraseologiaa ja tyhjää puhetta, paljon konkreettisia ja abstrakteja tapahtumia ja prosesseja, mutta myös kaikenlaista kaupungilla näkyvää hauskaa. Esimerkiksi Lahdessa jalkauduttiin kadulle kysymään asukkailta, mitä he haluaisivat. Joku ehdotti juomavesipisteitä kaupungille, ja ideaan tartuttiin.

-       - Me olemme lähteneet mukaan tähän aivan innoissamme. Muotoilu on kaupungin strategiassa kärjessä, kertoo WDT-vuotta Lahdessa koordinoiva yhteyspäällikkö Heini Moisio.

-        

Lahdessa on ennestään hyviä tuloksia aikaansaanut muotoiluinstituutti. Moisio sanoo olevansa ylpeä kaupungin taide- ja muotoilukasvatuksesta. Lahden keskusta, erityisesti torialueen kehittäminen ovat olleet keskeisiä vuoden tapahtumien suunnittelussa. Kun kysyttiin kaupunkilaisten ideoita valaistukseen, penkkeihin, istutuksiin jne., saatiin hyviä ajatuksia.

-       Me pyrimme täällä myös konkreettisiin tuloksiin, vakuuttaa Henni Moisio ja viittaa Lahdessa olevaan teollisuuteen, joka hyödyntää muotoilua.

Hankkeen kohtauspaikaksi on perustettu Lahden muotohuoltamo, jossa kerrotaan hankkeista. Muotohuoltamo aloitti toimintansa tammikuussa muotoilija Tapio Anttilan näyttelyllä. Anttila on tunnettu erityisesti valaisimistaan.

Lahden taidemuseossa järjestetään Ekolandia-näyttely, joka nimensä mukaisesti esittelee muotoilun ekologisia ratkaisuja. Hiihtomuseossa esitellään suksen muotoilua, vinkkinä Lahdessa kävijöille. Kaikissa wdt-kaupungeissa museot ovat pyrkineet toteuttamaan ainakin yhden näyttelyn, joka sivuaa vuoden aiheita.

Espoossa menossa suuria hankkeita

Espoossa taas ovat meneillään sekä Tapiolan, Otaniemen että Keilaniemen alueen suurimittaiset ja kauaskantoiset suunnitelmat, hanketta kutsutaan T3:ksi. Ne olisivat tekeillä joka tapauksessa, mutta ainakin kaupungin kulttuurijohtaja Georg Dolivon mielestä design-vuosi voi antaa uutta potkua yhteistyölle ja on vaikuttanut jo esimerkiksi siten, että Aalto-yliopistossa on kehitteillä useita aiheeseen liittyviä projekteja.

-      -  Haluamme saada tieteen, taiteen ja elinkeinoelämän voimavarojen yhteen nivomisella aikaan sellaisia tuotteita, joita maailma tarvitsee ratkaistakseen suuria ongelmia, maalailee Dolivo.

-        

-       - Haluamme ajattelua, että maailman pelastaminen on kannattavaa.

-        

Dolivon mielestä kaupunkisuunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyvä painotus on Espoossa luonnollinen, koska kaupungissa koulutetaan arkkitehtejä ja toisaalta esimerkiksi Tapiolan puutarhakaupunki on maailmankuulu tunnettujen arkkitehtien yhteistyön tulos.

Espoossa vietetään myös Ympäristövuotta, joka on otettu mukaan WDC-hankkeeksi. Dolivo uskoo, ett terveydenhuollossakin voidaan parantaa asioita WDC-vuoden aikana. Design-vuoden ohjelmajohtaja Kaarina Gould kertoi Heikki Peltosen haastattelussa radiossa, että esillä ovat olleet sekä vastaanottotilojen että puhelinpalveluiden kehittäminen sekä Espoossa että Helsingissä.

Säätiö-organisaatio

Vuoden toteuttamista varten on perustettu Kansainvälinen design-säätiö, joka on valinnut WDC-lipun alle pääsevät hankkeet ja rahoittaa osaa niistä. Koko muotoiluvuoden valmistelun ajan on tiedostettu, että ollaan myöhässä. Mutta ensimmäinen lottovoitto saavutettiin, kun New York Times ehdotti vuoden alussa lukijoilleen, että nämä matkustaisivat Helsinkiin, koska tänä vuonna tapahtuu kaikenlaista. Organisaatio on sama kuin Turussa kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelussa ja aivan kuten kulttuuripääkaupunkivuotena niin myös tässä on esitetty kritiikkiä byrokraattisuudesta ja läpinäkyvyyden puutteesta.

Säätiön budjetti on noin 16 miljoonaa euroa, josta kaupungit maksavat kuusi miljoonaa, valtio viisi miljoonaa ja loput kerätään yrityksiltä ja säätiöiltä. ”Toimijoiden” eli mukana olevien yritysten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokonaispanokseksi on arvioitu viisikymmentä miljoonaa euroa. Hankkeella on 21 yrityskumppania, lisäksi museoita, yliopistoja ja muita oppilaitoksia.

Taidekasvatusta lapsille

Satelliittikaupunkien yhteishankkeeksi on kehitetty taidekasvatushanke kouluille nimeltä Muotoilijan aarrearkku. Aarrearkku on suunnattu esikoululaisille. Lisäksi eri ala-asteilla esitellään muotoilukasvatuksen työkalupakki, mukana on kustakin kaupungista yksi ala-aste. Vantaa koordinoi tätä toimintaa.

Ilmeisesti lasten taidekasvatushankkeita tukemaan Tammi on julkaissut Hurraa Helsinki –kirjan, joka maaliskuussa ilmestyy myös englanniksi. Siinä Salla Savolaisen oivaltavien kuvien ja Karo Hämäläisen tekstin avulla yritetään selostaa lapsille, mitä on muotoilu ja miten se näkyy Helsingissä.

Suuria arkkitehtuurikilpailuja

Muotoiluvuoden suurin arkkitehtuurikilpailu on menossa Töölönlahdelle: Helsingin keskustakirjastokilpailu on avoin kansainvälinen kilpailu ja osanotto on varmasti suuri. Kirjastohankkeet ovat kansainvälisesti tärkeitä, niistä seuraa paljon julkisuutta ja keskustelua ja kirjastojen arkkitehtuuriin on perinteisesti panostettu paljon. Kirjastot vaikuttavat jokaisen kaupunkilaisen elämään paljon enemmän kuin monet muut rakennukset. Siksi on luultavaa, että kilpailu herättää myös kansalaisten huomiota. Vuoden kuluessa ratkeaa myös Helsingin ranta-alueista käyty ideakilpailu Kirjava satama. Kilpailutyöt ovat olleet esillä  Laiturissa vanhan linja-autoaseman näyttelytilassa. Alkuvuoden kohisuttavin puheenaihe on Guggenheimin taidemuseo, mutta tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä, ehtiikö mahdollinen arkkitehtuurikilpailu WDC-vuoden tapahtumien joukkoon. Jos mahtuu, tiedossa on säpinää.


Julkaistu Kuntalehti 2/2012